No nyt sitten sain vihdoinkin aikaiseksi avata koneen postausta varten! Tässä on nyt sitten pääsiäiset ja vaput juhlittu, kihlajaiset ja tuparit pidetty, töitäkin tehty välillä ja kotona yritetty ylläpitää jonkinlaista siisteyttä.
Olen myös jokseenkin sisäistänyt, että synnytys alkaa lähenemään hurjaa vauhtia, huhhuh... Aika on mennyt todella nopeasti! Vastahan mä sen testin tein.
Moni on kysellyt, että jännittääkö tai pelottaako synnytys. Mä en oikein tiedä. Kyllähän uudet asiat aina vähän jännittää, mutta ei mua ainakaan pelota. Melkein jokainen on synnytyksessä hengissä selvinnyt, joten luotan, että mäkin selviän. Eniten koko tapahtumassa jännittää ehkä se, että milloinhan se sitten oikein syntyy. Entä, jos Risto onkin silloin juuri töissä ja joudunkin soittamaan äidiltäni kyydin sairaalaan? Sinänsä se ei toki haittaisi, mutta olisihan se nyt kivempi, että se rakas avopuoliso olisi siinä vierellä juuri silloin, kun sitä tarvitaan :) Mutta toisaalta taas eipä se automatka kauaa sairaalaan vie ja siellä sitten viimeistään saan Riston vierelle.
Huomenna pääsee taas sitten kuuntelemaan vauvan sydänääniä. Eli neuvolaa olisi luvassa. Tähän asti kaikki on mennyt hienosti. Vauva potkii normaalisti ja maha senkun kasvaa. Selkä on mukavasti kipeä välillä ja ilman Rennietä ei pysty nukkumaan. Joka ilta saan kauhistella mun turvonneita jalkoja, jotka muistuttaa tukkeja ja pikkuhiljaa alkaa itseäkin naurattaa itkupotkuraivarikohtaukset toisiaankin typerimmistä asioista. On tää raskaus hienoa aikaa :)
 |
| rv 33 |
Kotoa puuttu enää kello ruokapöydän päätyseinästä! Tai tuolla se odottaa paikoilleen pistämistä, mutta kun siihen tarvitaan järeämpiä aseita. Ei taida pelkkä naula auttaa tuohon kiviseinään :D
 |
| Pääsiäiskoristeluja. |
 |
Mummun väsäämät vaaleanpunaiset koristetyynyt! Olen jokseenkin hurahtanut vaaleanpunaiseen...
|
 |
| Sitten vietettiinkin jo vappua. |
 |
| Riston tekemät munkit! Ja hyviä oli :P |
 |
Eteinen sai koristeekseen peilin, joka edellisessä asunnossa oli olohuoneen seinällä.
|
Seuraavassa postauksessa sitten todennäköisesti tulee paljastus lopusta kämpästä, kunhan kello saadaan paikoilleen :)
Ripsetkin sain taas pitkästä aikaa paikoilleen vaikka täyttä tuskaahan se oli maata selällään pari tuntia. Onneksi sain maata kotona patjalla ja pitää välillä pissataukoja, kiitos ihanalle ystävälleni kärsivällisyydestä :D
Ja kuten kuvasta voi ehkä huomata, ystävälläni oli myös hieman levoton poikaystävä mukana, joka sitten käytti heti tilaisuuden hyväksi, kun jouduin olemaan silmät kiinni...
