Vavvanmössöjä, autokoulua, lääkärikäyntejä...

Meillä on alettu syömään porkkana- ja perunavellejä! Hyvin näyttää maistuvan ja yöheräämisetkin on harventuneet. Neuvolassa opastettiin odottamaan neljän kuukauden ikään ennekuin mössöjä alkaa syöttämään, mutta musta on kurjaa pitää toista nälässä, jos sillä kerta nälkä on. Enpä mäkään ole kuollut vaikka siihen aikaan suositukset oli kolme kuukautta. Porkkanaa on myös kiva pärskiä äitin naamalla ja nauraa perään. No, eihän Ellen sitä nyt vielä ymmärrä mitä touhuaa, mutta huvittavaa se silti on.

Mitä muhun tulee, niin alan oleen kurkkuani myöten täynnä lääkäreitä. Ekaks vaivaa ei oteta tosissaan, sitten suostutaan jo kuuntelemaan ja antamaan lääkkeitä, mutta vasta 3,5kk päästä tutkimaan. Kävin siellä gastroskopiassa ja eihän sieltä mitään poikkeavaa löytynyt. Gastroskopian suorittanut lääkäri tosin ihmetteli, että miksi ei olla suoritettu ultraa ja röntgeniä. Niinpä niin, miksihän ei...? No nyt oon sitten ens viikon tiistaina ultraan ja röntgeniin menossa, toivottavasti sieltä nyt jotain löytyisi, koska tää oksentelu ja rintakivut alkaa riittään nyt!! Hoitajien mielestä oli vaan tosi harmi tää mun tilanne, kun kerroin etten kohtauksen aikana pysty edes lastani hoitamaan. Siihen ne ei vastannut, kun kyselin, että kukas sitä sitten hoitaa, kun mä olen oksentamassa pää pytyssä ja mies töissä... 

Autokoulua oon saanut suoritettua siihen vaiheeseen, että teoriakoe on läpäisty ja ajotunteja jäljellä muistaakseni neljä. Inssi oli sitten 27.10., eli seuraavana päivänä mun synttäreistä. Peukut pystyyn, että inssi menee hyvin :)

Ellen 3kk

Viime sunnuntaina täytin kolme kuukautta. Painan nyt 6010g ja olen 59,6cm pitkä. Äidin ja isin mielestä olen kasvanut hurjaa vauhtia, vaikka mielestäni olen vielä aika pieni. Osaan tosin jo jutella, kääntyä ja vierastaa. Huusin kuin hyeena nähdessäni vaarin pikästä aikaa. Mokoma ollut jossakin ihmeen töissä niin pitkällä, ettei oltu yli viikkoon nähty. Kai sitä nyt vähemmästäkin pelästyy, kun sellainen karvanaama mut yhtäkkiä syliin nappaa.
Isiä me täällä kotona päivät pitkät äidin kanssa odotellaan. Sekin käy kuulemma töissä. Enhän mä ymmärrä tollasia töitä ollenkaan. Mun ja äidin kanssa olis kotona varmastikin paljon mukavampaa, mutta töissä on äidin ja isin mukaan hyvä käydä. Niin se isi sitten aina aamulla vaan pusut meille antaa ja lähtee töihin. En mä edes aina herää siihen.
Isi ja äiti on puhunut paljon lääkäreistä muutaman kuukauden. Äidillä on kamala närästys ja sitä pistää rintaan. Se on kokeillut tosi montaa lääkettä, mutta mikään niistä ei oo auttanut. Se kohtaus tulee aina yöllä ja silloin äiti ei pysty liikkumaan melkein ollenkaan sen kamalan kivun takia. Se ei  liiku muuta kuin vessaan oksentamaan ja takaisin sohvalle. Silloin isi syöttää mut yöllä ja vaihtaa vaipan. Äiti raukka. Nyt se sai lähetteen sairaalaan. Siellä se joutuu nielemään letkun. Voisinpa melkein veikata, ettei se tunnu kivalta.
Ainiin, sainhan mä nimenkin muutama kuukausi sitten! Oon nyt sitten virallisesti Ellen Kaarina. Mulla ja äidillä on nyt vielä sama sukunimi, kun isi ei voinut todistaa olevansa mun isi tarpeeks ajoissa, kun se lastenvalvoja oli lomalla. Mun ja äidin sukunimi vaihtuu sitten isin kanssa samaksi, kun äiti ja isi sanoo tahdon.
Äiti on hössöttänyt häistä jo vähän aikaa. Mäkin alan vähän innostua niistä, saan kuulemma olla kukkaistyttö Omppu-tädin kanssa! Äiti on kauheesti etsinyt juhlapaikkaa ja sitten, kun se mieleisensä löysi niin se olikin varattu jo koko kesäksi. Äiti ja isi mietti sitten, että siirretäänkö suunniteltua hääpäivää vuodella vai olisiko häät sittenkin talvella... Äiti tykkäis ainakin kesähäistä enemmän. Isi nyt ei jaksa hössöttää niin paljoa kuin äiti, mutta kyllä sekin naimisiin haluaa. Niin se sano!

Olis mulla vielä teille muutama kuvakin!

Tää otettiin silloin, kun mulla oli omat bileet. Oli muuten kaikenlisäksi hyvät bileet!

Äippä tykkäs pukea mut kokonaan vaaleenpunaseen...

Tässä mä oon lähdössä kaupungille äidin ja mummun kanssa.

Isi lähti ajeleen sen mopolla ja me oltiin äidin kans mukana. Isi teki takakonttiin mulle oman hoitopaikan!

Mä nukuin tyytyväisenä rattaissa vaikka mopoja pörräsikin ympärillä. Tosin tässä kuvassa musta ja moposta haluttiin vaan yhteiskuva. Ei mua muuten pidetty pörräävän mopon lähellä. Musta vois muuten tulla kuulemma puurokorva...

Blogin kohtalo?

No nyt on sitten päästy hienosti perhe-elämän pariin ja tyttö on päivää vaille kolme kuukautta. Tietokonekin on saatu toimimaan normaalisti, joten kirjoittelu on helpompaa ja nyt sitten kuuluu kysymys teille; jatketaanko blogia vai ei?

Jos jatkan blogia, täältä saisi lukea Ellenin kasvusta, neuvoloista, äipän raskauskilojen tippumisesta, sisustuksesta, vaatteista, retkistä, ajatuksista, mielipiteistä...
Tietenkin saatte myös ehdotella mitä tykkäisitte lukea! :)

Synnytys!

21.6.2014

Sairaalaan saavuttiin takaisin juhannuksen vietosta klo 10.00. Lepäilin muutaman tunnin ja söin lounaan. Synnytyssaliin pääsimme klo 13.00. Oksitosiinitippa laitettiin valumaan klo 13.15. Siinä me nyt sitten vain odoteltiin, että joko vihdoin jotakin tapahtuisi. Ja niinpä sitten viiden tunnin odottelun jälkeen tapahtuikin! Lapsivedet meni n. klo 17.30 ja siitä sitten alkoi melko mahtavat supistuksetkin. Alkuunsa käytin kivunlievityksenä jumppapalloa ja suihkua, mutta lopussa kaipasin jo jotain vähän parempaa apua. Sain reiteen oxanest piikin ja myöhemmin myös epiduraalin. Epiduraali tosin ei ehtinyt olla edes kymmentä minuuttia, kun alkoikin jo ponnistuttamaan. Sain sitten luvan alkaa ponnistelemaan ja kuuden minuutin ponnistusvaiheen jälkeen saimmekin sitten maailmaan suloisen tyttölapsen. Vauva syntyi klo 23.01 mitoissa 50cm ja 3 295g. 

Synnytyksen kestoksi tuli siis 5h 40min. Kaiken kaikkiaan helppo synnytys, vaikka käynnistys muutaman päivän veikin. Episiotomiakin tehtiin, tosin en tuntenut enkä huomannut yhtään mitään! Synnytyksestä ei jäänyt traumoja eikä pahoja kuvia mieleen. Uudestaankin voisin mennä ja varmasti menenkin...;)

Nyt sitä ollaan täällä TAYSin perhehuoneessa, vauva vierellä ja mies toisella puolella <3 Huomenna pääsemme kaiketi kotiin, jos vauvalla vain on kaikki hyvin. Eli lääkärintarkastusta ei ole vielä tehty, kun vauva ei vielä kahta vuorokautta vanha ole. 

Imetys on lähtenyt mainiosti käyntiin ja vauva vaikuttaa mitä tyytyväisemmältä :)

rv 40+3 KÄYNNISTYS

Täälläpä mä vielä yhdessä osassa. Eilen tosiaan jäin sairaalaan suoraan poliklinikkakäynniltä, kun oli proteiinit kolminkertastunut ja verenpaineet koholla jälleen. Ultrailtiin ja tutkittiin. Painoarvio 3400g ja auki sormelle, kanavaa jäljellä pari senttiä. Paikat pehmennyt jonkin verran. 

Käynnistys alkoi siis Cytotec-tableteilla. Niitä saa kolme päivässä, neljän tunnin välein, ilta kahdeksaan saakka. Ensimmäiset kolme tablettia on 1/4 ja seuraavat kolme 1/2, nämä suun kautta. Viides ja kuudes murunen sitten suoraan alakertaan ja nämä kooltaan 1/4. Jos ei vieläkään lähde syntymään niin otetaan konstiksi ballonki. 

No, tänään alkoi jo vähän supistelemaan kipeämmin, muttei säännöllisesti. Vieläkään. Odottavan aika on pitkä... Pikkuhiljaa alkaa tuntumaan vaan siltä, että eikös se vauva halua ollenkaan ulos :o No kaippa se sieltä tulee, kun on tullakseen. Kaikki ne lapset on sieltä ulos tullut! 

rv 39+3

Pahoittelut tooodella pitkästä postaustauosta, joka johtuu siitä, että meidän tietokone on rikki ja täällä meidän kotona on tosi huono netti. Tai oikeastaan verkko ylipäätään, sillä mulla ei toisinaan toimi kännykkä täällä ollenkaan! 

No, nyt on sitten vähän kirjoitettavaakin ja  pari kuvaakin.

Rv 36+1 oli neuvola, jossa selvisi, että mulla on vähän proteiinia pissassa. Seuraavalla neuvolakäynnillä rv 37+1 sama juttu. 38+2 proteiinit selvästi yhdellä plussalla, turvotusta todella paljon ja painonnousu viikossa 3,2kg sekä verenpaine 135/101. Tuolloin mua alettiin sitten pelottelemaan raskausmyrkytyksellä ja laitettiin lähete TAYSiin. Sainkin ajan TAYSiin jo parin päivän päästä. 

5.6., rv 38+4, kymmenen päivää laskettuun aikaan. Proteiinit miinuksella, verenpaine 149/94. Kätilö laittoi mut käyrille, jotka sitten olivat hyvät. Lääkäri ultrasi ja saimme painoarvioksi 3 192g. Lääkärin sanojen mukaan kaikkian sopusuhtainen sirokokoinen sikiö :) 

8.6., rv 39, tasan viikko laskettuun aikaan. Mittasin kotona verenpaineen 158/115, jonka lisäksi mulla oli näköhäiriöitä. Soitto SVOlle. Lähdimme Riston kanssa ajelemaan jälkeen kohti TAYSia, noin kello yhden aikaan. Ensiksi mut laitettiin käyrille ja mittailtiin verenpainetta, joka oli hieman laskenut kotona mittaamastani. Proteiinit olivat kahdella plussalla. Ja taas ultrattiin... Kaikki näytti olevan ok, painoarvioksi tällä kertaa 3 450g. Hurjan proteiinimäärän takia jouduin vuodeostastolle. En tietenkään sitä halunnut ja taisin hieman kiukutellakin. No, eipä ne siellä ketään huvin vuoksi pidä, joten pakkohan sinne oli jäädä. Ensimmäisen päivän makasin pelkästään, seuraavana sain käydä jo kääntymässä pihalla. Sairaalaruoka oli yök, suolatonta ja huone ilmastoimaton. Ja ulkona tietenkin lämpöä +28! Risto oli hienosti mun kanssa sairaalassa aina ilta yhdeksään asti. Äiti ja siskot kävivät myös pitämässä seuraa päivällä, kun Risto oli töissä. Paras ystäväni Juulia kävi myös piipahtamassa :) 

Pääsin tiistaina 10.6. kotiin klo 10 aikoihin. Äiti ja siskot tulivat tietenkin välittömästi hakemaan! 

Nyt sitä tässä jännäillään ja odotellaan, että koska vauva syntyy! Lepoon mut määrättiin, joten varsinkin nyt tämä odottelu on todella raskasta. No, kai se sieltä pikkuhiljaa alkaa tulemaan :) 

Viikko sitten järjestelin hoitopöydän ja pyyhin vaunut ja turvakaukalon pölyistä. Risto kiinnitti autoon isofix-telakan turvakaukalolle ja mä pakkasin sairaalakassin kuntoon :) 

Yritän postailla vielä kerran ainakin ennen synnytystä! Laittakaa toki kommentteihin, jos jollakin on jonkinlaista toivepostausta. Niitä on aina helpompi ja kivempi tehdä :P

Rv 39.

rv 36+1 BABYSHOWERIT

Eli mulle pidettiin babyshowerit lauantaina porukoilla, kun iskä oli reissussa. Paikalla oli kunmitäti ja hänen äiti, muutama ystävä ja tietenkin siskot ja äitini. 

Lilluttelimme kylpytynnyrissä, saunoimme ja söimme savulohta! Hyvät oli ruuat ja mitä mahtavin seura :) 

Äiti teki mulle sitten päähieronnan kylpytynnyrissä ja pesi mun hiukset. Voisin tottua useammin tuollaseen :D Siskot oli tehnyt jäätävän hienon vaippakakun ja vieraat toivat ihania lahjoja mm. aurinkolasit vauvalle, vaatteita, vartalorasvaa, pupuja, tutteja, nokkamukin... 

Kiitos kaikille vaivaanähdeille ja tietenkin vieraille, oli tosi mukava ilta! :)